Paikka, jossa pannukakut paistetaan.

Ajattelin välillä kirjotella ihan muista kuin reissujutuista, joten tänään esittelyssä meidän ihana(n ahdas) keittiö. Pienestä koostaan huolimatta se on kuitenkin todella valoisa. Kun etsimme yhteistä kotia M:n kanssa, ihastuin nykyisen asuntomme tyylikkään yksinkertaiseen ulkomuotoon. Asunto oli hiljattain remontoitu lähes lattiasta kattoon, ja se oli todella siisti ja valoisa vaaleine laminaattilattioineen ja valkoisine seinineen. Keittiössä oli kauniit kaapit ja niihin sopivat tasot ja, mikä parasta, keittiön varustukseen kuului astianpesukone(!!!). Olin tosin aluksi koko astianpesukonetta vastaan ("ihan turha kapistus, mehän tiskaamme"), mutta nyt en voisi enää elää ilman sitä. Miten paljon aikaa saisikaan kulutettua tiskaamalla kun nykyään koneen voi tyhjentää ja täyttää Milon aamupuuroa keitellessä.

Koska lähes koko kotimme sisustus on joko dyykattua/käytettynä ostettua/saatua, ei keittiömme poikkea tästä kaavasta pätkääkään. Keittiöpyyhkeet taitaa olla ainoat, jotka olen ihan uutena ostanut. Milon musta Tripp trapp hankittiin tori.fi:stä. Olimme ajatelleet sen itse maksaa, mutta lopulta Milon pappa sen meille hankkikin etukäteissyntymäpäivälahjaksi. On muuten ollut hintansa väärti tuo kapistus, en vaihtaisi varmaan enää mihinkään.
Keittiön pöydän dyykkasin aikoinani, Kuopiossa asuessani, silloisen asuntoni vinttivarastosta, jonne edelliset asukkaat olivat sen jättäneet lojumaan. Maalasimme silloisen kämppikseni kanssa aiemmin vaalean puun värisen pöydän jalat kultaisella spray -maalilla ja kannen mustalla huonekalumaalilla. Sittemmin pöytä on kokenut melko kovia ja tällä hetkellä kannen maalipinnasta on jäljellä enää muisto vain. Tuolit on haalittu vähän sieltä täältä ja ne on kaikki maalattu mustiksi. Seuraavaan kotiin haluaisin hankkia ison kiiltävän valkoisen ruokapöydän, ja sen ääreen erilasia tuoleja, jotka kaikki maalaisin mustiksi. Ainakin ajatuksena tuollainen ratkaisu viehättää minua, tiedä sitten toteutuksesta.

Olennainen osa keittiötämme ovat myös erilaiset "tee-se-itse" -säilytysratkaisut; aterimet löytyvät juomalasista, mausteet peltitarjottimelta, puurohiutaleet, kaakoajauhe, mannaryynit jne. vanhoista lasipurkeista... Tuon pyöreän peltisen kukkatarjottimen taisin ostaa joskus joltain kirpparilta eurolla, parilla. Samoin maustepurkkien säilytyspaikkana toimivan kulhon. M:n kanssa ostimme kirpputorilta kerran tuon pienen nokallisen kannun öljylle, koska minua ärsytti katsella tavallista muovista rypsiöljypulloa. Sittemmin tosin oliiviöljypullo on kuitenkin saanut jäädä tarjottimelle, mutta se on sentäs hei lasinen.
Nuo lasiset purkit saatiin äidin entiseltä miesystävältä ja ne ovat olleet todella kätevät, ja vielä kivannäköiset. Tuntuu vaan, etteivät ne pääse oikein oikeuksiinsa tuossa pöydällä, mutten ole keksinyt niille oikein muutakaan säilytyspaikkaa. Haaveilen oven päällä sijaitsevasta laudasta tehdystä hyllystä, jossa voisin säilytellä erilaisia purkkeja ja purnukoita, mutta se ei olisi kovin käytännöllinen ratkaisu.

Keittiön seinällä komeilevan Björkin taulun ostin muutama vuosi takaperin Jyväskylän kirpparilla.fi -kirpputorilta enkä siitä maksanut muistaakseni viittätoista euroa enempää. Samassa myyntipöydässä olisi ollut myös toinen samankokoinen Björk -aiheinen taulu, mutta minulla ei silloisessa persaukisuudessani ollut varaa sitä ostaa. Näin jälkeenpäin harmittaa ihan todella paljon.
Keittiön toisen lampun (kuvassa) löysin kun asuin mummoni asunnolla ensimmäisen kuukauden Kuopioon muutettuani. Heillä on taloyhtiössä sellainen "saa ottaa" -huone, jonne voi viedä itselleen tarpeetonta tavaraa, ja, josta sen joku tarvitseva voi löytää ja ottaa omakseen. Sieltä olen tehnyt monia loistavia löytöjä!
Lopuksi haluasin esitellä teille kuinka upeasti Milo osaa sisustaa muovirasioilla meidän keittiönlattian; selvä future -sisustussuunnittelija tuo meidän poika:

Millaisia säilytysratkaisuja teidän keittiöistä löytyy? Suositteko ennemmin uutta, vanhaa vai jotain siltä väliltä? Onko keittiö teillä "kodin sydän"?